Ohjelmoinnin ammattilaiseksi puolessatoista vuodessa

Matias Saukko aloitti ohjelmoinnin 10-vuotiaana omasta mielenkiinnosta. 13-vuotiaana hän jo ohjelmoi ja käytti mikrokontrollereita projekteissa, ja viime vuonna, 16-vuotiaana, hän aloitti piirilevyjen suunnittelun. Sedusta tietoverkkoasentajaksi ennätysajassa valmistuneelle Matiakselle oman osaamisen huipputaso ilmeni opintojen aikana – ja tuli hänelle itselleenkin yllätyksenä. Työssä oppimisen kautta Matiakselle aukeni työsuhde Epec Oy:lle.

Henkilö istuu työpöydän ääressä

Matias Saukko aloitti ohjelmoinnin 10-vuotiaana omasta mielenkiinnosta. 13-vuotiaana hän jo ohjelmoi ja käytti mikrokontrollereita projekteissa, ja viime vuonna, 16-vuotiaana, hän aloitti piirilevyjen suunnittelun. Sedusta tietoverkkoasentajaksi ennätysajassa valmistuneelle Matiakselle oman osaamisen huipputaso ilmeni opintojen aikana – ja tuli hänelle itselleenkin yllätyksenä. Työssä oppimisen kautta Matiakselle aukeni työsuhde Epec Oy:lle.

– Olen ollut pienestä pitäen koneiden kanssa tekemisissä. Lähipiirissäni ei ole muita, jotka tekevät ohjelmointia, mutta kaverini kokemusten pohjalta päädyin hakemaan alalle. Sedu oli ykkösvaihtoehtoni yhteishaussa.

– En ollenkaan tiennyt, että opinnoissa voi edetä tällaista tahtia. Enkä tiennyt, että ohjelmointi olisi työnä mahdollinen, mutta täällä se selvisi. Olen edennyt opinnoissa sellaista tahtia, mitä olen itse jaksanut. Opinnot ovat olleet kivoja ja olen saanut lisää itsevarmuutta sekä rohkeutta.

Kotona Matiaksella on myös oman mielenkiinnon johdosta kattava laitteisto, joka on toiminut oppimisympäristönä koulun ohella. – Tykkään tehdä vapaa-ajalla näitä samoja asioita, mm. piirilevyjä.

Omannäköinen ja historiallinen opinpolku

Matiaksen opintopolku on ollut yksilöllinen monessa suhteessa. Opintoihin on sisältynyt osaamisperusteisesti paljon projektitöitä.

– Sedun autoalalle tein työkalulainausjärjestelmän, ohjelmiston, jonka piti olla demoversio mutta on ollut täydessä käytössä vuoden ajan. En kokenut sen tekemistä haastavana, olen tehnyt vastaavanlaisia ohjelmistoja muitakin.

Ensimmäisen työssä oppimisjakson Matias oli Finnsatilla. – Minulle annettiin tietyt työtehtävät. Mietin heti, että nämähän voisi automatisoida, joten kehitin ensimmäisinä päivinä pari ohjelmistoa huolehtimaan työtehtävistä, ja lopun aikaa seurasin, miten ohjelmistot toimivat. Työpaikalla oltiin asiasta ihmeissään.

– Matiaksen arvioidusta opiskeluajasta otettiin jo puolen vuoden jälkeen vuosi pois ja ensimmäisenä syksynä hänet liitettiin kolmannen vuoden projektiryhmään, tieto- ja viestintätekniikan opettaja Antti Haataja kertoo opiskelijansa osaamisesta.

– Hänen osaamisensa on huipputasolla, Matias on toiminut muille opiskelijoille ja jopa meille opettajille teknisenä asiantuntijana, Haataja kertoo.

Matias valmistuu perusasteelta tulleena nopeimmin, mitä kukaan on aiemmin Sedussa perustutkinnosta valmistunut. – Historiaahan tässä tehdään, Haataja toteaa.

– Äidille tuli alkuun yllätyksenä, että tämä meni näin nopeasti, Matias kertoo.

Nöyrällä asenteella eteenpäin

Osaamisperusteisuus ja opintojen yksilöllisyys ilmenee Matiaksen kohdalla erinomaisesti. – Aloitin näiden opintojen kanssa samaan aikaan myös pitkän matematiikan opinnot lukiolla. Keskityin lopulta pelkästään tieto- ja viestintätekniikan opintoihin, koska täällä opintoja oli mahdollista räätälöidä omien tavoitteiden ja päämäärien mukaan.

– Sisällöllisesti aika lailla kaikki, mitä täällä on tehty, on ollut mielenkiintoista.

– Haastavinta on ollut ruotsi. Parasta on ohjelmointi ja kaikki sähkötavaroihin liittyvä asia. Jos teen vaikkapa piirilevyn, on hienoa nähdä lopputulos – miten se oikeasti liikuttaa esimerkiksi moottoria oikealla tavalla.

Opettajatkin saavat kehuja. – Opet ovat mukavia, on erilaista mitä yläasteella, opettajien kanssa voi puhua ongelmitta ja heillä on samoja mielenkiinnon kohteita, joista voimme käydä keskustelua.

Opettajat eivät niin ikään säästele kehujaan. Matiaksen lahjakkuus on ilmiselvää, mutta myös muut ominaisuudet huomionarvoisia.

– Ihailen hänen kykyään sisäistää asioita, ja myös asenne on ihailtava, hän on hyvin nöyrällä asenteella liikenteessä, Haataja toteaa.

Jarno Hemminki ja Matias Saukko Epec Oy:n tiloissa

Työsopimus taskussa

Viimeisimmän työssä oppimisjaksonsa Matias oli Epec Oy:llä, ja jatkoi Epecillä työntekijänä valmistuttuaan vuoden vaihteessa.

– Olen tehnyt täällä erilaisia ohjelmistoja, mm. testausympäristöä sekä CAN-väylään liittyviä asioita, liittyen mm. siihen, miten auton eri osat kommunikoivat keskenään, kuinka saadaan akusta sähkömoottorille virrat. Suurin osa asioista toimii piirilevyjen päältä, on hankala löytää enää autoa, jossa ei olisi piirilevyä.

– Muut työkaverini ovat vähintään insinöörejä, mikä oli yllätys itselleni. Luulin, että osaamiseni on harrastuneisuustasoa. Mutta kun toiset uskovat, että taitoni riittävät, niin olen valmis kokeilemaan.

– Kun Matias oli työssä oppimisjaksolla, osa työntekijöistä oli kuvitellut hänen olevan vakituinen työntekijä, Haataja vahvistaa.

– Listasin Matiakselle alun perin tietyn määrän tehtäviä, mutta jouduin hyvin nopeasti keksimään hänelle lisää hommaa, Manager, QA and Testing ja Matiaksen työpaikkaohjaaja Jarno Hemminki Epec Oy:ltä toteaa.

– Hän on tehnyt käyttöön tulevia työkaluja ja työskentelee kuin kokenut ammattilainen. Matiaksella on poikkeukselliset valmiudet alalle.

– Yleensä opiskelijat aloittavat testaamisesta, tieto- ja viestintätekniikan opettaja Jussi Väliniemi kertoo. – Hänen tekemänsä työt ovat insinöörin töitä vastaavia, Hemminki vahvistaa.

– Tarkoitukseni olisi olla täällä töissä siihen saakka, kunnes menen ammattikorkeakouluun. Ajattelin hakea sinne sitten, kun hakijoissa on lähempänä oman ikäisiäni. Aion opiskella tietotekniikan insinööriksi, Matias kertoo suunnitelmistaan.

Toistaiseksi hän kuitenkin viihtyy Epecillä. – Täällä on mukavaa työporukkaa, hyvillä mielin olen siirtynyt työelämään.

*****

Ohjelmistokehittäjä-koulutus ensimmäistä kertaa yhteishaussa

Sedu aukaisi kesällä 2023 ensimmäistä kertaa koulutushakuun ohjelmistokehittäjä-koulutuksen. Vuoden 2024 yhteishaussa voi hakea ensimmäistä kertaa myös ohjelmistokehittäjä-koulutukseen.

– Matiaksen ryhmä oli jo toinen, joka otti valinnaisina opintoina koodausta. Opiskelijoiden toiveesta ja mielenkiinnosta tämä lähti liikkeelle, Haataja kertoo.

Työelämälähtöisyys on vahvasti mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kysyntää ohjelmistokehittäjien kouluttamiseen on ollut myös yritysten taholta, Sedun koulutuspäällikkö Jani Pusa toteaa. – Ja on hienoa, että olemme saaneet Epecin kaltaisia yrityksiä mukaan yhteistyöhön myös ohjelmistokehitykseen. Sillä on iso merkitys, koska toisella asteella osa opinnoista toteutuu työpaikalla.

– Osaamisella on alallamme todella iso merkitys. Teollisuuden ja koulun välinen yhteistyö on todella tärkeää, jotta annettava oppi ’mätsää’ tarpeidemme kanssa. Pyrimme varmistamaan, että meillä on tulevaisuudessa hyviä tekijöitä, Director, Engineering Services Jussi-Petteri Lehto Epec Oy:ltä kertoo.

Lehto pitää Sedun uusia koulutussisältöjä oikeansuuntaisina. – Softa-osaajien kysyntä räjähtää käsiin, hän ennustaa.

Epecin työntekijöitä on ollut myös vierailevina opettajina Sedun tieto- ja viestintätekniikassa.

– Aloimme tehdä yhteistyötä Epecin ohjelmistokehittäjien kanssa viime keväänä, Väliniemi kertoo. – Matiaksen myötä yhteistyömme on kuitenkin kehittynyt nopeammin, mitä alun perin ajattelimme. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Jaa: