1 Mänty

Pinus sylvestris

Kotimainen mänty kasvaa luontaisesti suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian pohjoisosia. Suomessa levinneisyys yltää Enontekiölle ja Inarinjärven pohjoispuolelle asti. Mänty on lievästi mantereinen puulaji, joka muodostaa kaikkialla levinneisyysalueellaan yhtenäisiä, puhtaita metsiköitä. Mänty muodostaa yli 60 % Suomen metsien puuston tilavuudesta.

Männyn runko on suora ja hitaasti kapeneva. Oksat ryhmittyvät säännöllisiksi kiehkuroiksi ja latvuksen alaoksat karsiutuvat herkästi. Viljavilla mailla ja harvassa kasvaessaan oksat voivat kehittyä paksuiksi ja runkomuoto nopeasti kapenevaksi. Männyssä on tavallisesti 3–4 neulasvuosikertaa. Kuori on nuorena hilsehtivää, myöhemmin tyveltä kaarnamaista ja hyvin vanhoissa puissa kilpikaarnaa. Männyllä on laaja vaakasuora juuristo, jota lajittuneilla kivennäismailla usein täydentää pystysuora paalujuuri.

Kasvupaikan suhteen mänty on vaatimaton ja muodostaa laadultaan parhaimmat metsiköt kuivahkoilla ja kuivilla kangasmailla. Pioneeripuulajina se vaatii menestyäkseen runsaasti valoa, minkä takia männiköille onkin tyypillistä melko selvä tasaikäisyys, varsin nopea luontainen harveneminen ja alaoksien karsiutuminen. Tuoreilla kankailla mänty on väistyvä puulaji, joka ei kykene kilpailemaan kuusen kanssa. Kuivahkoilla ja kuivilla kangasmailla sekä rämeillä mänty muodostaa puhtaita kliimaksipuustoja.

Mänty on yksikotinen tuulipölytteinen puulaji, joka kukkii Etelä- ja Keski-Suomessa kesäkuun alkupuolella. Hedekukat syntyvät kääpiöversojen paikalle ja emikukat sivuversojen paikalle vuosikasvainten päähän. Pölytyksen jälkeen emikukinnosta kehittyy ensimmäisen kesän kuluessa herneen kokoinen pikkukäpy. Seuraavana kesänä siitä muodostuu normaali käpy, joka tuleentuu loppusyksyllä. Siemenet karisevat seuraavan vuoden huhti-toukokuussa ja ne itävät samana vuonna. Runsaat siemenvuodet kertautuvat 6–7 vuoden välein.

  • Suomenkielinen nimi: Mänty
  • Heimo:  Pinaceae
  • Suku: Pinus
  • Laji: sylvestris
  • Koko: 10–40 m.
  • Kotipaikka: Pohjoinen Euraasia Skotlannista Itä-Siperiaan, etelämpänä Euroopassa kasvaa vuoristoissa. Suomessa lähes koko maassa luonnonvaraisena.
  • Kuvaus: Kaksineulasmänty, pitkäikäinen, vanhemmiten rungon tyviosa paksukaarnainen (kilpikaarna), yläosassa kuori ohut, hilseilevä, punaruskea.
  • Kasvupaikka: Valoisat kasvupaikat, kuivat tai tuoreet kangasmaat, harjut ja kallioiset maat. Ei viihdy savimailla.
  • Menestyminen: Vyöhykkeet I–VIII. Alkuperä vaikuttaa menestymiseen.

Tuomarniemen Puulajipuisto >