34 Siperianlehtikuusi

Larix sibirica

Siperianlehtikuusi on Venäjän taigan puu, jonka kasvualue ulottuu Vienanmeren itärannalta Amurjoen latvoille. Se muodostaa metsänrajan Koillis-Venäjällä ja Länsi-Siperiassa. Se on kalkinsuosija, joka kasvaa tuoreissa, runsasravinteisissa metsissä. Suotuisissa oloissa se voi kasvaa 35–40 metrin pituiseksi. Levinnei-syytensä länsiosissa se kasvaa yleensä sekapuuna, mutta idempänä esiintyy laaja-alaisia puhtaita lehtikuusikoita. Lehtikuusi tarvitsee menestyäkseen paljon valoa. Syväjuurisena se kestää hyvin myrskyjä. Toisaalta se ei siedä seisovaa vettä.

Puun runko on suora ja latvus melko kapea Ruohonvihreitä neulasia on 15–40 kappaletta lyhythaarassa. Emikukinto on vaaleanvihreä. Kävyt ovat 3–4 cm pitkät, punaruskeat ja tyvestään usein epäsymmetriset. Käyt kypsyvät kukkimiskesänä. Käpysuomut ovat paksuja, kuperia, heikosti uurteisia ja tylppiä. Alimmat käpysuomut ovat usein ylempiä suurempia. Siperianlehtikuusi on Suomen ilmastoon sopeutunein ja meillä pisimpään viljelty ulkomainen metsäpuu. Suomessa olevat siperianlehtikuuset ovat pääasiassa peräisin Karjalan Kannaksella olevasta Raivolan metsiköstä, joka on 1700-luvulla Kronstadtin laivaveistämön tarpeisiin perustettu lehtikuusikko.

Siperianlehtikuusi menestyy parhaiten tuoreilla ja sitä paremmilla kangasmailla, joilla sen tuotos on männyn ja kuusen luokkaa. Se on saavuttanut vähäisen aseman metsätaloudessa. Puuaines ei lahoa helposti ja sitä voi kyllästämättömänäkin käyttää ulkorakenteissa. Sisäkäyttöön se soveltuu lattioiksi ja paneeleiksi. Sahatavara on kuivattava huolella painojen alla, muutoin se vääntyy. Pihkapitoisuus haittaa sen käyttöä sellupuuna.

  • Suomenkielinen nimi: Siperianlehtikuusi
  • Heimo: Pinaceae
  • Suku: Larix
  • Laji: sibirica
  • Koko: 20–40 m.
  • Kotipaikka: Venäjä.
  • Kuvaus: Kapeahkon kartiomainen havupuu. Kauneimmillaan keväällä uusien vaaleanvihreiden neulasten puhjetessa ja syksyllä ruskassa. Soveltuu erinomaisesti metsänviljelyyn.
  • Kasvupaikka: Valoavaativa. Viihtyy keski- ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla, myös savimailla.
  • Menestyminen: Vyöhykkeet (I) II–VII (VIII).

Tuomarniemen Puulajipuisto >