35 (Metsä)kuusi
Picea abies
Kuusi esiintyy koko Euraasian havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Euroopasta Tyynelle valtamerelle asti. Se muodostaa yhtenäisiä metsiä myös Keski-Euroopan vuoristoalueella, mutta puuttuu Länsi-Euroopasta. Kuusi on melko mantereinen ja yleensä vuoristojen puulaji. Kuolan niemimaalla ja Pohjois-Venäjällä se muodostaa metsänrajan.
Kuusi on männyn jälkeen Suomen toiseksi yleisin puu. Kuusivaltaisia metsiä on Etelä-Suomessa 35 % ja Pohjois-Suomessa 16,6 % metsämaan alasta. Yleisenä puulajina kuusi on mäntyä ja koivua nuorempi puulaji Suomessa. Se alkoi levitä maahamme nopeasti vasta ilmastoltaan viileän ja kostean subboreaalikauden (2500–500 eKr.) aikana.
Kuusen runko on suora ja latvus kartiomainen, pohjoisilla alkuperillä usein lähes pylväsmäinen. Oksat muodostavat säännöllisiä kiehkuroita, mutta myös välioksia esiintyy. Oksien muodon perusteella erotetaan mm. kampa-, nauha-, harja-, laaka- ja huiskilokuusi. Neulaset ovat kiinnittyneet yksitellen kasvaimiinsa ja ne pysyvät puussa 5–14 vuotta. Juuristo on laaja-alainen ja pinnallinen. Kivennäismailla kuusi menestyy parhaiten tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa. Se kasvaa myös korpisoilla, joilla maan vesi on hapekasta ja virtaavaa. Viljavilla mailla se muodostaa pysyviä metsiköitä syrjäyttämällä muut puulajit luontaisessa puulajikehityksessä. Vain karuilla kangasmailla, joilla veden ja ravinteiden puute rajoittaa kasvua, kuusi ei kykene valtaamaan kasvupaikkaa. Kuuselle on ominaista alikasvosten toipumiskyky, huono itseharveneminen ja mäntyä suurempi eri-ikäisyys metsikössä.
Kuusi on yksikotinen, tuulipölytteinen kasvi, joka kukkii Etelä-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa ja Pohjois-Suomessa kesäkuun puolivälissä. Hedekukat sijaitsevat latvuksen alaosissa yksittäisinä norkkoina edellisen vuoden kasvainten neulashangoissa. Pystyt emikukinnot ovat tummanpunaisia ja ne sijaitsevat kasvainten kärjessä latvuksen yläosissa. Siemenet kypsyvät kukkimisvuoden aikana loka-marraskuussa. Ne varisevat huhti-toukokuussa vuoden kuluttua kukka-aiheen syntymisestä ja itävät kesän aikana. Kuusen runsaat siemensadot kertautuvat noin 12–13 vuoden välein.
Kuusi on varsin hallanarka ja myrskytuhoille se on alttiimpi kuin mänty. Varsinkin äkillisesti ja voimakkaasti harvennetuissa kuusikoissa myrskytuhot ovat yleisiä. Lumituhoja se kestää mäntyä paremmin. Kuusi on arka ilmansaasteille, erityisesti rikille. Se menestyy huonosti rakennetussa ympäristössä, yleensäkin se on arka ympäristönmuutoksille.
- Suomenkielinen nimi: Kuusi
- Heimo: Pinaceae
- Suku: Picea
- Laji: abies
- Koko: 10–40 m.
- Kotipaikka: Euraasian pohjoisosat.
- Kuvaus: Kasvutavaltaan vaihteleva, kartiomainen havupuu.
- Kasvupaikka: Aurinkoinen–varjoinen, keski–runsasravinteinen, tuore–kostea kasvupaikka. Sietää savea kasvualustassaan.
- Menestyminen: Vyöhykkeet I–VII (VIII), mutta maan eri osiin sopeutuvat eri alkuperät.
Sedun oppimisympäristöjä
Mitä etsit?