Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto vie pitkälle, jos …

Urapolku Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta voi viedä asiantuntijatehtäviin, kunhan omaa kiinnostusta on riittävästi. Neljä asiantuntijatyötä tekevää nuorta miestä jakoi ajatuksiaan Sedun opiskelijoille Suupohjantiellä.

Amiksesta asiantuntijaksi - kuvassa Sedun alumnit, IT-alan asiantuntijat Eelis Haukkala, Vesa Perkiö, Matias Haapaniemi ja Matias Kangas

Urapolku Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta voi viedä asiantuntijatehtäviin, kunhan omaa kiinnostusta on riittävästi. Neljä asiantuntijatyötä tekevää nuorta miestä jakoi ajatuksiaan Sedun opiskelijoille Suupohjantiellä.

Matias Haapaniemi valmistui datanomiksi (nyk. IT-tukihenkilö) vuonna 2019. Hän on edennyt pilviasiantuntijaksi ilman korkeakoulututkintoa ja osoittaa osaamisensa Microsoftin sertifikaateilla. Microsoftin pilviekosysteemi ja -palvelut ovat hänen erikoisalaansa.

Eelis Haukkala valmistui ammattiin v. 2016 ja ylioppilaaksi pari vuotta myöhemmin. Onnellisten sattumien kautta koulutus Tsekissä kiinnitti hänet Elisaan täsmäosaajaksi Private Cloud -ylläpitoon, ja saman yrityksen palveluksessa hän jatkaa pilviasiantuntijana.

Kolmikymppinen Vesa Perkiö valmistui datanomiksi v. 2012. Nyt hän työskentelee Vaasan Sähkön kyberturvallisuusasiantuntijana.

Matias Kangas on datanomi vuosimallia 2011, hän puursi kaksoistutkinnon ja jatkoi yliopistoon. Nyt hän toimii projektipäällikkönä/tietoturva-asiantuntijana Patriassa.

IT-ala on hyvä valinta. Alalla on mielenkiintoisia työtehtäviä, työpaikoissa on matala hierarkia, hyviä etuja ja paljon etätöitä mutta ala myös kehittyy nopeasti. Osaaminen vanhenee mutta perusasiat pysyvät, esim. Linux-komentojärjestelmä. Yksilö voi edetä koodarista tietoturva-asiantuntijaksi. Viestintä- ja työskentelytaidot ratkaisevat paljon.

Testaa, labraa, asenna, riko

Haapaniemi korostaa tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoille asiakaspalvelua laiteasennuksissakin, sillä asiakas ostaa palvelun, ei järjestelmää. Työpaikalla oppimiseen hän kehottaa suhtautumaan vakavasti.

– Testatkaa, labratkaa, asentakaa ja rikkokaa – tekemällä oppii, Haapaniemi kannustaa.

– Ei kannata piiloutua komeroon vaan pitää kommunikoida järkevästi, luotettavasti ja vakuuttavasti, sanoo Matias Haapaniemi.

Olen tehnyt, kokeillut, osaan suositella pienille yrityksille huikean hyviä tuotteita. Nykyisessä työssäni CloudNow IT -yrityksessä asiakkaan sisäisenä tukena minulla on oikeuksia ja vastuuta asiakkaan yritystoiminnan kehittämiseen. En myy vaan kerron, miksi he tarvitsevat tietyn Microsoftin palvelun, Matias Haapaniemi kertoo.

IT-ala on hyvä valinta. Alalla on mielenkiintoisia työtehtäviä, työpaikoissa on matala hierarkia, hyviä etuja ja paljon etätöitä mutta ala myös kehittyy nopeasti. Osaaminen vanhenee mutta perusasiat pysyvät, esim. Linux-komentojärjestelmä. Yksilö voi edetä koodarista tietoturva-asiantuntijaksi. Viestintä- ja työskentelytaidot ratkaisevat paljon.

– Kaikenlaisille osaajille on töitä. Alalle tullaan hyvin erilaisilla taustoilla, sillä osaaminen ratkaisee. Mutta myös tuottavuuden erot ovat todella suuria; kovat osaajat tekevät 10-kertaiset tulokset, Matias Kangas kuvaa.

– Tutkinto tarvitaan mutta osaamista pystyy kehittämään ilmaiseksi netissä; YouTubessa on materiaalia ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaisia MOOC-verkkokursseja, vinkkaa Matias Kangas.

Mitä hyötyä Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta oli?

– Hyvät asiakaspalvelutaidot nousivat arvoonsa jo koulutuksessa. On tärkeää selvittää, mitä käyttäjä osaa, mikä on hänen taitotasonsa, Vesa Perkiö painottaa.

– Koulussa tehtiin projektityötä, järjestettiin lanit, mikä tarkoitti, että hommat tehtiin loppuun saakka sovitusti – ihan niin kuin oikeissa töissä, kiittää Perkiö.

Vesa Perkiö painottaa, että oma mielenkiinto on oleellista. Harrastuksen, kiinnostuksen ja kokemuksen kautta etenee uralla. Omaa osaamista pystyy hyödyntämään laaja-alaisesti koodarina, verkkoasiantuntijana, myyjänä tai markkinoijana.

– Tutkinto tarvitaan mutta osaamista pystyy kehittämään ilmaiseksi netissä; YouTubessa on materiaalia ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa ilmaisia MOOC-verkkokursseja, vinkkaa Matias Kangas.

Oma Onni ja projektityöt opettivat ajanhallintaa

– Opiskeluajasta Sedussa sain rohkeutta elämään. Meillä oli niin mahtava ryhmähenki, hehkuttaa Elias Haukkala.

Oma Onni -taloustaitoa nuorilta nuorille tutustutti palvelimiin, verkkoihin ja SQL-tietokantaan.

– Hyvät esiintymistaidot tulivat Oma Onni -projektin myötä, kun 9-luokkalaisille käytiin puhumassa säästämisestä ja sijoittamisesta, Perkiö kehuu.

Jo armeija-aikana Haukkala pääsi mediatuotantotiimissä ylläpitämään sivustoja ja hyödyntämään tietotekniikan osaamistaan. Haukkala puhuu Linux-palvelimien puolesta.

Matias Kankaan opiskeluvuosiin kuuluivat niin Oma Onni -projekti kuin Taitaja-semifinaalitkin.

Amiksesta asiantuntijaksi

– Koulunumerot merkitsee, kun hakee töitä, painottaa Eelis Haukkala ja kehottaa erikoistumaan, tarttumaan projekteihin.

– Niin amiksesta kuin yliopistostakin on hyötyä. Koulussa opetellaan oppimaan. Yliopistossa tietojenkäsittelytiede on teoreettista, ja sillä pyritään kehittämään omaa ajattelua, Matias Kangas painottaa.

– Koulun jälkeen luulee, että tietää kaiken ja osaa kaiken mutta ei se niin ole, Kangas kertoo pettyneensä valmistumisensa jälkeen ensimmäisessä työpaikassa.

– Tarvitaan omia päätöksiä tai sitten ajautuu mutta on tärkeää etsiä työhön, jossa viihtyy, kannustaa Matias Kangas.

Erikoistuminen takaa hyvän palkan, ja työolot ovat Haukkalan mukaan kannustavat.

– Meillä on vapaus päättää työtavoista, työaika on liukuva, mutta tietty aika työpäivästä pitää olla tavoitettavissa. Ja vastaavasti meillä pitää olla draivi oppia uutta, ottaa uutta teknologiaa testaukseen ja käyttöön, kuvaa Eelis Haukkala innostuneena.

Tutustu persooniin Matias Haapaniemi, Eelis Haukkala, Vesa Perkiö ja Matias Kangas. Mitä tulevaisuudessa siintää?

Mikä on tietoturvan heikoin lenkki?

Eelis Haukkala kuvaa tietoturvaa sipulimallina, jossa kuoret suojaavat tietoturvan ydintä. Hyökkäykset infraa ja palveluja kohtaan ovat hänen mukaansa huomattavasti lisääntyneet. Palvelinestohyökkäykset ja tietojenkalasteluviestit ovat Haukkaan työsarkaa.

Yliopistolla Matias Kangas pyydettiin tutkimusavustajaksi projektiin, lopputyön hän teki Valtran kyberturvallisuudesta.

– Palomuuriin koputellaan satojatuhansia kertoja päivässä ja tietojenkalasteluviestejä satelee. 90 % tietoturvaongelmista alkaa siitä, että yksi henkilö antaa tunnukset, Vesa Perkiö kuvaa työtään Vaasan Sähköllä.

Uhkia on kaikkialla, ja työhön kuuluu kouluttautua jatkuvasti, siis pysyä hakkereiden tasolla ja edellä. Verkon kautta kaikkiin palveluihin ei ole syytä päästä, ihan niin kuin konesaliinkaan ei voi kävellä kuka tahansa.

Tallenteet alumnien esityksistä löydät osoitteesta verkossa.sedu.fi

Tutustu tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin Sedussa! Tuleeko sinusta elektroniikka-asentaja Kurikassa, IT-tukihenkilö Seinäjoella tai Lapualla vai ohjelmistokehittäjä Seinäjoella?

Jaa: