UUMA aloitti syvältä – maan kunto tutkittavana
Maatalousalan UUMA-hankkeen kuulumisia
- Kasvu lähtee maasta, totesivat taas kerran UUMA-uudistuva maatalousopetus -hankkeen Ilmajoelle kokoamat maatalousopettajat. Maan rakenne, muruisuus, vedenläpäisy, kaasunvaihto ja mm. elävyys ovat olleet pitkään tärkeitä sanoja peltoviljelyssä. Ne ovat asioita, jotka ovat kiinni maassa - konkreettisia, mutta silti hankalia hallita. UUMAn ensimmäisessä tapaamisessa elokuussa Ilmajoella vierailtiin siksi neljän viljelijän luona, jotka ovat tavallista paremmin ottaneet nämä asiat haltuunsa. Ja mikä erinomaista, samalla hiiliviljely, maan humuspitoisuuden nostaminen, on edennyt.
- Kasvu lähtee maasta, totesivat taas kerran UUMA-uudistuva maatalousopetus -hankkeen Ilmajoelle kokoamat maatalousopettajat. Maan rakenne, muruisuus, vedenläpäisy, kaasunvaihto ja mm. elävyys ovat olleet pitkään tärkeitä sanoja peltoviljelyssä. Ne ovat asioita, jotka ovat kiinni maassa - konkreettisia, mutta silti hankalia hallita. UUMAn ensimmäisessä tapaamisessa elokuussa Ilmajoella vierailtiin siksi neljän viljelijän luona, jotka ovat tavallista paremmin ottaneet nämä asiat haltuunsa. Ja mikä erinomaista, samalla hiiliviljely, maan humuspitoisuuden nostaminen, on edennyt.
Lapualaisen luomuviljelijä Timo Erkkilän peltojen hyvä, mallikelpoinen mururakenne yllätti opettajat. Edellisenä päivänä oli harjoiteltu maan rakenteen arviointia koulutilan pellolla SeAMKin Arja Nykäsen johdolla, ja oltiin ainakin paikoin tyytyväisiä koulun peltoihin. Seuraavan aamun tilakohteessa jouduimme muuttamaan mittakaavaa – Erkkilän peltojen muruisuus ylitti reippaasti arvosteluasteikon, ja laittoi riman uudelle tasolle.
Samoin toisen lapualaisen Kari Alasaaren viljasadot yllättivät. Kun pellosta saadaan 10 tonnia jyväsatoa, täytyy peltoon jäävien olkien ja juurien määrän olla myös samaa luokkaa. Ohralaiho olikin poikkeuksellisen tiheä ja tähkät komeita, mutta niin olivat Alasaaren reseptitkin miten se tehdään: monipolvisia ja lajikkeen vaatimukset tarkkaan huomioivia.
Matias Rönnqvist ja Stefan Östman Vaasasta sekä Mustasaaresta korjaavat huippusatoja viljasta pienin panoksin mutta paljolla vedellä. Vettä pumpataan aurinkoenergialla salaojaverkostoon vielä elokuun puolivälissäkin, kunhan kasvin fysiologinen tuleentuminen vielä jatkuu. Tällä keinolla Matias saavutti vuosi sitten Käytännön Maamies-lehden satokilpailun voiton 8700 kilon sadolla ja melko vaatimattomalla lannoituksella ja kasvinsuojelulla.
UUMA-hankkeen tavoitteina ovat uuden viljelytekniikan opiskelu, kestävän viljelyn edistäminen ja maatalouden tuotantoaineiden opettajien verkostoituminen eli toisilta oppiminen ja uusien tekniikoiden yhdessä haltuun ottaminen. Seuraava tapahtuma on webinaari, aiheena lannoitus. Sen järjestää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu.
Kuvat: Jaana Petäinen
Teksti: Heikki Koskimies
Teksti julkaistu 30.8.2021
Mitä etsit?