Jalasjärviset Toni Annala ja Joona Haanpää logistiikan KV-vaihdossa Ranskassa
Parasta vaihdossa oli kokemukset
-Olimme KV-vaihdossa Ranskassa Transport Danel Olivier nimisessä yrityksessä, joka sijaitsee Clermont-Ferrandissa, noin 450 km Pariisista etelään, kertovat Sedun logistiikan kolmannen luokan opiskelijat Toni Annala ja Joona Haanpää. Meidät otettiin töissä mukavasti vastaa ja vapaa-ajalla saimme paljon uusia ystäviä, joiden kanssa snäppäilemme edelleen. Viidestä työkavereista kolme puhui englantia. Käsimerkeillä mentiin, jos ei löytynyt yhteistä kieltä ja käytettiin kääntäjää. Hyvin pärjättiin.
-Olimme KV-vaihdossa Ranskassa Transport Danel Olivier nimisessä yrityksessä, joka sijaitsee Clermont-Ferrandissa, noin 450 km Pariisista etelään, kertovat Sedun logistiikan kolmannen luokan opiskelijat Toni Annala ja Joona Haanpää. Meidät otettiin töissä mukavasti vastaa ja vapaa-ajalla saimme paljon uusia ystäviä, joiden kanssa snäppäilemme edelleen. Viidestä työkavereista kolme puhui englantia. Käsimerkeillä mentiin, jos ei löytynyt yhteistä kieltä ja käytettiin kääntäjää. Hyvin pärjättiin.
Ruoanlaittoa kattohuoneistossa
-Asuimme kaupungin keskustassa kerrostalon ullakkokerroksessa. Porttikongin jälkeen oli kapeassa käytävässä 79 porrasaskelmaa, kertoo Haanpää.
-Meillä oli omat makuuhuoneet, kertoo Annala. Kylppärin suihkussa ei ihan pystynyt seisomaan ja vettä tuli kuinka tuli, mutta asian kanssa kyllä pärjättiin. Kattohuoneistossa oli iso tupakeittiö, jossa kokkasimme usein ruokaa mm. makaronia, pyttipannua, kanaa ja riisiä. Lounas oli paikalliseen ranskalaiseen tapaan vain patonki. Ostimme sitä paikallisesta leipomosta ja täytimme illalla patongit jo aamua varten valmiiksi. Kaupassa myitävät valmiiksi täytetyt patongit olivat kovia ja niitä syödessä tuli kitalaki kipeäksi, nauraa Annala. Söimme myös paikallisessa Best Foodissa, joka tuli hyvinkin tutuksi.
Uusia tuttavuuksia
-Vaihdossa meni omaa rahaa noin 200 euroa, vaikka ”leviää elettihin,” tuumaa Haanpää. Erasmus-hanke kattoi kustannuksista lennot, yöpymiset ja työmatkat.
-Töitä tehtiin neljänä päivänä viikossa, kymmenen tuntia päivässä. Perjantait olivat vapaita ja pitkä viikonloppu oli mukavaa. Seurasimme mm. jalkapallon juhlintaa. Kun Marokko pääsi jatkoon, ihmiset juhlivat sitä kovaäänisesti kaduilla. Marokko on ollut Ranskan siirtomaa ja marokkolaisia on siellä paljon.
-Kiertelimme kaupungissa ja ihastelimme pieniä kujia ja katedraalia, kertoo Haanpää. Kävimme Michelin museossa. Opettajilla kiertämiseen oli mennyt toista tuntia ja he kannustivat varaamaan aikaa. Me vähän naureskeltiin, että mitä ne siellä niin kauan kiersivät, mutta kun itse tulimme museosta pihalle aikaa oli mennyt kaksi tuntia ja vartti, kertovat pojat hymyssä suin.
Michelin on tunnettu myös työhyvinvoinnin edelläkävijä, kertoo Sedun logistiikan opettaja Konsta Jousmäki. Työntekijät saavat käydä työajalla mm. lenkillä.
-Jätkät päästi siellä shortsit jalassa, vaikka oli pakkasta, naureskelee Annala.
-Saimme paljon uusia kavereita, kun kävimme paikallisessa baarissa. Ranskalaiset naiset olivat hyvännäköisiä, mutta kun ei murre kohdannut, niin siinä se sitten olikin, nauraa Haanpää. Baarin pitäjä tuli meille tutuksi ja kun hän illalla kokosi juomalasia pihalta, niin lupasimme hänelle yllätyksen, jos hän saisi kaikki lasit mahtumaan yhteen tarjottimeen. Kohta hän jo tulikin ison lasitornin kanssa ja kysyi ”What is my surprise?”. Me annoimme hänelle povarista suomalaisen suklaalevyn.
Trammia ja Daffia
-Työmatka kesti noin tunnin sivu vaihtoineen ja kuljimme sen trammilla (kumipyöräinen raitiovaunu) ja linja-autolla. Trammi oli ruuhka-aikaan todella täynnä.
-Yrityksessä oli paljon Daf-merkkisiä kuorma-autoja sekä Volvoja ja Scaniaa, joista osalla vedettiin puoliperävaunua, kertoo Haanpää. Liikuimme päivässä n. 350 kilometrin säteellä paria kolmea eri linjaa. Yritys ajoi elintarvikekuljetuksia kylmäkoneilla varustetuilla autoilla, pääosin Lidl-kaupan kuljetuksia. Lidlissä jotkut käyttivät turvaliiviä, muuten huomiovaatteita ja turvakenkiä oli vain harvoilla. Meillä oli omat Sedun huomioliivit ja turvakengät mukana.
-Aamulla haettiin Lidlin keskusvarastolta tavaraa kyytiin ja jaettiin ne Clermontin kauppoihin. Saimme tehdä kaikkia samoja töitä, kuin muutkin työntekijät mm. tavaran kuormaamista, purkamista ja laituriin ohjaamista. Ajaa liikenteessä emme voineet, koska ajamisessa tarvittava väliaikainen ammattipätevyys on voimassa vain kotimaassa ja valmistumme vasta keväällä Sedu Rengonharjulta yhdistelmäajoneuvonkuljettajiksi.
-Tapasimme Lidlin terminaalissa Lapin yliopistossa töissä olleen miehen, joka kysyi meiltä: ”Are you finish guyes?”. Vastasimme myöntävästi ja sitten hän jo huikkasi meille ”terve”, kertoo Haanpää.
-Parasta vaihdossa oli työkokemuksen ja yleensä kokemuksen saaminen, kertovat pojat. Suosittelemme vaihtoon lähtemistä.
Elintarvikekuljetuksen tutkinnon osa
Toni ja Joona lähtivät vaihtoon lokakuussa. -Eka viikko oli ihan teepaitakeliä ja aurinko paistoi, sitten alkoi hipsiä vettä, kertoo Annala. Viimeisellä viikolla oli jo hieman aamupakkasta. Vaihto kesti viisi viikkoa.
-Normaalisti vaihdossa ollaan kuusi viikkoa, mutta palautteen perusteella viisi viikkoa on riittävä, kertoo Sedun lehtori, kv-vastaava Tuire Karvala. Kun opiskelija haluaa lähteä KV-vaihtoon, on tärkeää, että hän on aktiivinen ja hoitaa asioita hyvissä ajoin ennen lähtöä mm. kirjoittaa CV:n ja hankkii passin. Jos asioita ei hoida, emme lähde asian eteen tekemään työtä. Sedu ja Erasmus-hanke antavat erinomaisen tuen ja rahoituksen, mutta itse pitää olla aktiivinen.
-Joona ja Toni hoitivat ensiluokkaisesti koko vaihtoprosessin, kiittää Karvala. Myös tärkeä osa eli viestiminen sujui mallikkaasti.
-Toni ja Joona suorittivat vaihdon aikana opintoja logistiikan perustutkinnon Elintarvikekuljetukset-tutkinnon osasta, kertoo Jousmäki, joka oli ”saattamassa” pojat kohteeseen. Myös kansainväliseltä työssäoppimisjaksolta vaadittava raportointi sujui heiltä hyvin.
Haastattelu tehty 12/22
-Parasta vaihdossa oli työkokemuksen ja yleensä kokemuksen saaminen, kertovat pojat. Suosittelemme vaihtoon lähtemistä.
Joona ja Toni