Koulunkäynninohjaajan ilo on toisen oppimisessa
Kun Anne Hautalan selkä jouduttiin leikkaamaan, hän tiesi, että 40-vuotinen työura ruuanvalmistuksen parissa oli ohi. Kevyempi työ on ainoa mahdollisuus. Työstä ja työyhteisöstä luopuminen teki kipeää mutta niin paljon on itsestäkin kiinni, miten selviää jatkoon, työelämän konkari kertoo.
- Minulle ehdotettiin kouluttautumista koulunkäynninohjaajaksi. Sellainen työ ei ollut tullut mieleenikään, Anne kertoo.
Kun Anne Hautalan selkä jouduttiin leikkaamaan, hän tiesi, että 40-vuotinen työura ruuanvalmistuksen parissa oli ohi. Kevyempi työ on ainoa mahdollisuus. Työstä ja työyhteisöstä luopuminen teki kipeää mutta niin paljon on itsestäkin kiinni, miten selviää jatkoon, työelämän konkari kertoo.
- Minulle ehdotettiin kouluttautumista koulunkäynninohjaajaksi. Sellainen työ ei ollut tullut mieleenikään, Anne kertoo.
Hän aloitti työkokeilussa Alahärmän Voltin alakoulussa. Kahdessa kuukaudessa hän ihastui uuteen, hankki opiskelupaikan Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoon ja valmistuu koulunkäynninohjaajaksi maaliskuussa. Ja heti kutsuvat työt Alahärmän yläkoulussa.
– Tämä on ollut niin upea vuosi. En olisi ikinä uskonut, että kaikki voi mennä näin hyvin. Pidän lapsista ja voisin tehdä tätä työtä vaikka kuinka kauan, Anne Hautala kiittää yllättävää käännettä.
Anne Hautala pursuaa positiivisuutta.
– Tämä opiskelusysteemi, kaksi päivää koulussa ja kolme päivää viikoittain työpaikalla tapahtuvaa oppimista melkein vuoden ajan, sopii loistavasti juuri minulle. Saan niitä uusia juttuja heti käyttöön töissä, Anne hehkuttaa iloisena.
Ohjaaja nauttii työstään
– Ohjaajan työ on antoisaa. Lapsiltakin oppii joka päivä. On palkitsevaa nähdä, kuinka oppiminen edistyy, Anne kuvailee työtään.
Ohjaajan pitää olla pitkäjänteinen ja kärsivällinen, ja näitä ominaisuuksia koulutuksessa opitaan ja kehitetään.
– On tärkeää, ettei opeta lasta avuttomaksi vaan antaa lapsen oppia ja oivaltaa itse, Anne painottaa ja korostaa sitä iloa, kun lapsi oppii pitkän kertaamisen jälkeen.
– Opiskelusta saa työkaluja ohjaamiseen. Se on kaikkein tärkeintä, Anne korostaa ja kertoo, miten on kehittynyt sitten työkokeiluaikojen.
Nyt työhön on tullut suunnitelmallisuutta ja varmuutta.
Lasten ja nuorten ohjaajaksi
– Menen avoimin mielin yläkouluun. En näe mitään estettä, miksen viihtyisi siellä. Sitten sen näkee, Anne kuittaa.
Kasvatus- ja ohjausala sopii jokaiselle, joka on kiinnostunut lapsista ja nuorista, heidän hyvinvoinnista ja oppimisesta.
– Meillä on niin mielettömän hyvä ryhmä. Mä olen varmaan vanhin, ja nuorin on parikymppinen. Meitä on miehiä ja naisia, myös eri kulttuureista. Kaikki on tosissaan matkassa, ja kaikki on niin avuliaita, siis oikeasti ohjaajiksi sopivia, Anne Hautala kertoo opiskelukavereistaan.
Koulutus on suomeksi, ja monikulttuurisessa ryhmässä keskustellaan paljon, kulttuureja ja oppimistapoja vertaillaan usein.
– Opettaja Seija Kivistö osaa niin hienosti viedä keskustelua oikeaan suuntaan, Anne kuvaa.
On upeaa mennä iloisella mielellä työpaikkaan, ja tehdä sitä, mistä tykkää.
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.
Uusi kasvatus- ja ohjausalan ryhmä aloittaa kesäkuussa.