Kuka huoltaa vihreän siirtymän? Tuulivoima-alan kasvu tuo tuhansia työpaikkoja – mutta mistä osaajat? 

Kunnossapito tuo näkymätön kivijalka

Tuulivoimalan käyttöikä on tyypillisesti 20–30 vuotta. Jokainen rakennettu turbiini tarvitsee säännöllistä huoltoa, tarkastuksia, varaosien vaihtoa, lavojen kunnonvalvontaa ja järjestelmien kalibrointia. Jo vuonna 2018 kunnossapitovaiheen työvoimavaikutukset olivat yli 37 000 henkilötyövuotta – ja määrän ennustetaan nousevan jopa 150 000:een vuoteen 2030 mennessä. Suomessa kunnossapidon ammattilaisia arvioidaan tarvittavan jopa 10 000–11 000 henkilötyövuoden verran vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana. 

Kunnossapitoon on osaajapula ja se on todellinen

Keskustelut alan toimijoiden ja rekrytoijien kanssa sekä messuhavainnot kertovat usein karua kieltään. Suomessa on tällä hetkellä vaikeaa löytää esimerkiksi lavakunnossapidon tai korkealla työskentelyn osaajia, eikä sähkö- ja mekaanisten huoltotöiden yhdistäviä asiantuntijoita valmistu tarpeeksi tai ollenkaan. Työntekijöitä tuodaan alalle enemmän ulkomailta – mikä tekee Suomesta jopa haavoittuvaisen työvoiman saatavuuden suhteen. 
Samalla suuri osa tuulivoimaloista rakennetaan maaseudulle, jossa uudet työpaikat voisivat aidosti elävöittää paikallisia yhteisöjä. Mutta ilman koulutusta ja työvoimaa, hyvä mahdollisuus jää käyttämättä. 

Ratkaisu löytyy koulutuksesta – erityisesti ammatilliselta tasolta

Ammatilliset oppilaitokset ovat avainasemassa ratkaisemaan tämän haasteen. Tarvitaan uusia tutkintoja tai erikoisammattitutkintoja sekä nopeita täydennyskoulutuksia esimerkiksi seuraaville osaamisalueille

• Tuulivoimatekniikka
• Sähkö ja automaatio
• Mekaaninen kunnossapito
• Työturvallisuus ja korkealla työskentely
• Digitaaliset huoltojärjestelmät ja diagnostiikka
• Kielitaito ja kansainväliset työskentelykäytännöt

Yhdistetty Tuulivoimateknikon koulutuspolku voisi tuottaa juuri sitä osaamista, jota alalla nyt tarvitaan – nopeasti ja käytännönläheisesti. Saataisiinko siis sähkömekaanisia osaajia?

Yhteistyöllä kohti tulevaisuutta

Tuulivoima-alan yritykset olisivat varmasti valmiita tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ainakin mitä valmistajien kanssa tästä aiheesta on keskusteltu. Harjoittelupaikat ja yritysyhteistyöhankkeet voivat rakentaa siltaa pitkälle työelämään. 

Lopuksi

Vihreä siirtymä on mahdollisuus – mutta vain, jos meillä on tekijöitä. On varmasti oikea aika keskustella koulutuksen roolista, vastata työelämän tarpeisiin ja rakentaa vahvaa osaamispohjaa kestävän energian tulevaisuudelle. 

Lähteet:

• Sedu. (2024) TUULI – Uutta nostetta tuulivoima-alan osaajatarpeisiin ohjauksella ja osaamisella.
• Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY). (n.d.). Tuulivoima Suomessa ja maailmalla.
• WindEurope. (2023). Wind energy in Europe: Scenarios for 2030. [PDF-raportti]
• WindEurope. (2024). Wind energy in Europe – 2024 Statistics and the outlook for 2025-2030. [PDF-raportti]
• International Energy Agency (IEA). (2023). World Energy Employment 2023. [PDF-raportti]
• ADEME (Agence de la transition écologique). (n.d.). Futures in Transition – Key Messages.
• Wind Energy – The Facts. (n.d.). Employment in the Wind Energy Sector.
• ETIP Wind EU – European Technology & Innovation Platform on Wind Energy (2023). European Wind Energy Competitiveness Report. [PDF-raportti]
• SEDU & SeAMK. (2023–2024). TUULI-hankkeen väliraportit ja julkaisut (sis. mm. englannin kielen koulutuspilotti, työpajayhteenveto, visuaalisen viestinnän tuotokset).

Artikkelin kirjoittaja:
Aki Alanen
Koordinoiva asiantuntija
aki.alanen(at)sedu.fi
p. 040 6807 686