64 Valkokuusi
Picea glauca
Valkokuusen latvus on kapean kartiomainen ja tiheä. Runko on suora ja sitä peittää karhea, hilseilevä kaarna, joka on nuorena punertavan harmaa ja muuttuu tummanharmaaksi puun ikääntyessä.
Kärkisilmut ovat oranssinruskeat, pyöreäkärkiset ja läpimitaltaan 3–6 millimetriä. Neulaset ovat sini- tai harmaanvihreitä 15–20 millimetriä pitkiä ja ne siirottavat etuviistoon ympäri haaraa ja tuoksuvat murskattuina mustaherukalle.
Kävyt ovat vaaleanruskeita 3–6 senttimetrin pituisia ja 1–2 senttimetrin levyisiä. Kävyt säilyvät puussa 1–2 vuotta ja ne vapauttavat siemeniä vähitellen.
Valkokuusen puuaines on kevyttä, suorasyistä ja kimmoisaa. Selluloosan ja sahatavaran lisäksi siitä valmistetaan erilaisia erikoistuotteita, kuten soittimien kansia, meloja ja airoja, kaapistoja, laatikoita sekä koriste-esineitä. Se on myös yleinen koristekasvi.
Valkokuusta tavataan laajasti Pohjois-Amerikan viileällä ilmastovyöhykkeellä Atlantin valtamereltä lähes Tyynellemerelle saakka. Se viihtyy hyvin kuivahkoilla kangasmailla ja runsasravinteisilla moreenimailla. Valkokuusi on Pohjois-Amerikan tärkeimpiä paperi- ja sahateollisuuden raaka-aineita.
- Suomenkielinen nimi: Valkokuusi
- Heimo: Pinaceae
- Suku: Picea
- Laji: glauca
- Koko: 10–20 metriä.
- Kotipaikka: Pohjois-Amerikan pohjoisosat Atlantin valtamereltä Tyynellemerelle.
- Kuvaus: Ulkomuodoltaan kotimaista kuusta muistuttava puu. Neulaset harmaanvihreät, voimakastuoksuiset.
- Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, keski- tai runsasravinteinen, kuiva–tuore
- Menestyminen: Vyöhykkeet I–VII, alkuperä vaikuttaa menestymiseen
Sedun oppimisympäristöjä
Mitä etsit?