Tuomarniemen puulajipuisto

1 Mänty

Mänty muodostaa yli 60% Suomen metsien puuston tilavuudesta. Kasvupaikan suhteen mänty on vaatimaton ja muodostaa laadulta parhaimmat metsiköt kuivahkoilla ja kuivilla kangasmailla.

2 Riippapihlaja

Riippapihlaja on kotipihlajan riippuvaoksainen muoto, joka on saatu varttamalla riippaoksan kärki päämuodon runkoon latvuksen korkeudelle. Riippapihlaja menestyy aurinkoisilla, avoimilla paikoilla pihlajan tapaan.

3 Japaninpihlaja

Japaninpihlaja on monimuotoinen ja kasvaa joko pensasmaisena tai kymmeneen metriin yltävänä, melko pystyoksaisena ja keilamaisena puuna. Lehdet ja kukinnot ovat yleensä kookkaammat kuin kotimaisella pihlajalla. Sahalinin saarelta peräisin olevilla japaninpihlajilla lehtien komean punainen kevätväritys on hyvin erottuva. Japaninpihlaja erottuu kotipihlajasta (S. aucuparia) erityisesti syysvärityksellä, joka on usein punakeltainen tai hehkuvan viininpunainen. Tuomarniemen Puulajipuisto >

4 Hubeinpihlaja

Hubeinpihlajaa kutsutaan myös nimellä kiinan pitsi. Kiinan pitsin Tuomarniemen puulajipuistoon istuttivat Ähtärin kaupungin vieraan Kiinan Dujiangyanista vuonna 2018.

5 Siperiansembra

Siperiansembra on harmaakuorinen puu, joka saavuttaa Suomessa 10–20 metrin pituuden. Lajilla on nuorena kartiomainen alas asti ulottuva elävä oksisto.

6 Sulkaharmaaleppä

Sulkaharmaaleppä on harmaalepän liuskalehtinen muoto. Lehtien liuskaisuus vaihtelee hapsumaisesta vain vähän tavallista sahalaitaisempaan.

7 Terttuselja

Terttuselja on Suomessa vanha koristepensas, jota nykyisin enää harvoin istutetaan. Sen sijaan sitä tapaa yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa asumusten lähellä viljelykarkulaisena.

8 Kotipihlaja

Kotipihlaja tai tuttavallisemmin vain pihlaja kasvaa vahvarunkoiseksi puuksi, monirunkoiseksi suureksi pensaaksi tai esiintyy aluskasvillisuutena pensaikkona.

9 Rauduskoivu

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu, joka kuuluu suomalaiseen maisemaan. Kestävimmät saunavihdat tehdään aina rauduskoivusta.

10 Hopeasalava

Hopeasalava tunnetaan Suomessa yleisesti nimellä hopeapaju.

11 Serbiankuusi

Serbiankuusi on kauneutensa ja hyvän kuntonsa ansiosta suosittu koristepuu.

12 Hieskoivu

Hieskoivu on levinneisyydeltään rauduskoivua hieman pohjoisempi laji.

13 Harmaaleppä

Harmaaleppä on nimensä mukaisesti harmaakuorinen ja himmeälehtinen. Harmaaleppää käytetään polttopuuna, savustuksessa ja levyteollisuudessa.

14 Raita

Puumaisista pajuistamme raita on yleisin. Raidan suomenkielinen nimi tulee rungon kuoren ristikkäisistä uurteista.

15 Douglaskuusi

Douglaskuusen runko on vanhana syvään uurteinen, latvus on leveän kartiomainen ja harsu. Neulaset ovat litteitä, kapeatyvisiä ja sivuille siirottavia.

16 Lännenhemlokki

Varjostusta kestävä lännenhemlokki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Ähtärissä laji on ehdottomasti Suomen menestymisalueensa pohjoisrajoilla.

17 Lännenpihta

Lännenpihta on kotoisin Kalliovuorilta Pohjois-Amerikasta. Parhaimmillaan lännenpihta on erinomainen koristepuu ja Pohjois-Amerikassa se onkin suosittu joulukuusi.

18 Purppurapihta

Purppurapihta on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Ähtärissä Purppurapihta on ehdottomasti menestymisalueensa pohjoisrajoilla.

20 Japaninpihta

Japaninpihta on nimensä mukaisesti Japanin vuoristojen puu, jonka tuuhealle latvukselle neulasten hohtavan valkea alapinta antaa erityistä loistokkuutta.

19 Tervaleppä

Tervaleppä on erittäin hyvä rantapuu, joka on yleinen runsasravinteisissa, kosteissa, usein tulvaisissa metsissä ja korvissa, vesistöjen rannoilla sekä rehevien soitten reunamilla.

21 Koreanpihta

Koreanpihta kasvaa luonnonvaraisena Korean Jiri-vuoriston ylimmissä osissa. Suomessa koreanpihta on kohtalaisen yleinen koristepuu eteläsuomalaisissa pihoissa kauniin lehvästönsä ja koristeellisten käpyjensä vuoksi.

22 Glehninkuusi

Glehninkuusi on kauniin kartiomainen havupuu, jonka neulaset ovat lyhyet ja tummanvihreät ja lehvästö tuuhea.

23 Sahalinpihta

Sahalinpihtaa tavataan puistopuuna ja metsiin istutettuna monessa paikassa pohjoisella pallonpuoliskolla.

24 Siperianpihta

Siperianpihta on siperialaisen havumetsän, taigan, tyypillinen mantereinen puu, joka kasvaa tuoreissa, runsasravinteisissa havumetsissä valtapuuna tai sekapuuna erityisesti kuusen, sembramännyn, koivun ja haavan kanssa.

25 Ajaninkuusi

Leveä ja kaunislatvuksinen ajaninkuusi on Itä-Venäjän rannikkoalueen ja Japanin pohjoisosien tärkein kuusilaji.

26 Jättituija

Jättituija on pitkäikäinen puu joka elää usein 800–1 000 vuotta vanhaksi. Vanhimman iältään tunnetun puun on vuosirengasnäytteiden perusteella laskettu olevan noin 1 460 vuotta vanha.

27 Kynäjalava

Kynäjalava on maamme harvinaisin luonnonvarainen puulaji.

29 Saarni

Saarni kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se on harvinainen muualla paitsi lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla.

28 Tuomi

Tuomi on korkea pensas tai monirunkoinen puu. Tuomen runko on tummanharmaa ja himmeä. Oksat ovat pitkiä, riippuvia ja lähes mustia. Lehdet ovat soikeita, suippokärkisiä ja sahalaitaisia.

30 Tammi (l. Metsätammi)

Tammi on pitkäikäinen, majesteettinen puu, joka perinteisesti on koristanut tärkeitä paikkoja.

31 Salava

Salava ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan se on tuontipuu, jota on istutettu koristepuuksi pihoille, puistoihin ja puutarhoihin.

32 Haapa (metsähaapa)

Haapa eli metsähaapa on poppelien suvun ainoa luonnonvarainen puulaji Suomessa. Suomessa haapaa esiintyy kaikkialla, joskin metsiköitä muodostavana vain Etelä-Suomessa.

33 Pähkinäpensas

Pähkinäpensas (l. Euroopanpähkinäpensas) on koivukasvien heimoon kuuluva lehtokasvi. Laji kasvaa Suomessa 2–7 metriä korkeaksi ja tukevaksi pystyksi pensaaksi.

34 Siperianlehtikuusi

Siperianlehtikuusi on Suomen ilmastoon sopeutunein ja meillä pisimpään viljelty ulkomainen metsäpuu.

35 (Metsä)kuusi

Kuusi on männyn jälkeen Suomen toiseksi yleisin puu. Kuusi on arka ilmansaasteille ja ympäristönmuutoksille.

36 Käärmekuusi

Käärmekuusi on metsäkuusen erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.

37 Mongolianvaahtera

Mongolianvaahtera on Suomessa yleisimmin kasvatettu pensasmainen vaahtera lähisukulaisensa tataarivaahteran ohella.

38 Metsävaahtera

Metsävaahteraa esiintyy pääosin Lounais-Suomen tammivyöhykkeellä. Sen levinneisyyden pohjoisrajana Suomessa pidetään Pori-Tampere-Kuopio-Joensuu -linjaa.

39 Palmerinkoivu

Palmerinkoivu on rauduskoivun pienilehtinen erikoismuoto, jonka pyöreän lehden halkaisija on vain 1-2 senttimetriä. Muotoa on rekisteröity Suomessa kaksi kappaletta, Pielavedeltä ja Padasjoelta.

40 Mustakuusi

Mustakuusi on noin 15–20 metrin (Suomessa 10–15 metrin) pituinen, ohutrunkoinen ja lyhytikäinen puu. Sen latvus on erittäin kapea ja hyvin tiheä.

41 Engelmanninkuusi

Engelmanninkuusi on Kalliovuorten alueen tärkein kuusilaji. Se on tyypillinen vuoristopuu, joka esiintyy subalpiiniselle metsänrajalle saakka.

42 Vuoriruokobambu

Heinäkasveihin kuuluvia bambuja on yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia, joiden taksonomia on epäselvä. Bambuja kasvaa luonnossa laajimmin Aasian vuoristoisilla alueilla jopa yli 4 kilometrin korkeudessa. Viljeltynä Bambua kasvatetaan laajasti eri maanosissa.

43 Lännenlehtikuusi

Lännenlehtikuusi kasvaa suuremmaksi kuin mikään muu lehtikuusi. Laji ei sopeudu Suomen valoilmastoon ja kuivuu pystyyn suhteellisen nuorella iällä.

44 Taalainkoivu

Rauduskoivulla on useita liuskalehtisiä muotoja, joista yksi tunnetuimmista on taalainkoivu f. dalecarlica. Se on löydetty 1767 Taalainmaalta Ruotsista.

46 Harmaapihta

Harmaapihdasta on tullut kauneutensa vuoksi suosittu koristepuu Euroopassa. Hidaskasvuisena se soveltuu pihapuuksi.

45 Kataja

Kataja eli kotikataja on Suomen ainoa luonnonvarainen sypressikasvi. Katajan levinneisyys on havupuista laajin ulottuen pohjoisella pallonpuoliskolla tundralta subtrooppiseen vyöhykkeeseen.

47 Kanadanlehtikuusi

Kanadanlehtikuusi on tunnistettavissa hennoista, mutkittelevista latvaoksistaan. Puun latvus on kapean kartiomainen ja kärjestä usein sivulle taipunut.

48 Korallikanukka

Korallikanukka on nopea- ja pystykasvuinen pensas, jonka oksat ovat korallinpunaiset.

49 Keltakoivu

Suomessa keltakoivua on viljelty koristepuuksi. Suomalaisessa viherrakentamisessa keltakoivua voitaisiin käyttää paljon nykyistä enemmän.

50 Okakuusi

Okakuusi on paljon käytetty koristepuu Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

51 Hybridihaapa

Hybridihaapa muistuttaa kotimaista haapaa, mutta kuori on harmaa ja lehdet ovat suippokärkiset ja heikosti sahalaitaiset.

52 Palsamipoppeli

Palsamipoppeli on Suomen yleisin koristepoppeli. Laji sopii pihoihin, kadunvarsille ja puistoihin.

53 Palsamipihta

Palsamipihta on suosittu koristepuu. Puun latvus on leveähkön kartiomainen ja oksakiehkurat ovat säännölliset.

54 Kanadantuija

Kanadantuija on pienikokoinen havupuu tai pensas, joka kasvaa 12-15 metrin (Suomessa alle 12 m) pituiseksi. Se on kestävä ilmansaasteita vastaan.

55 Metsälehmus

Lehmus on jaloista lehtipuistamme kaikkein pohjoisin. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Vaasan korkeudelle.

56 Pihasyreeni

Pihasyreeni on syreenilajeista tunnetuin. Voimakastuoksuisten, komeiden kukintojensa vuoksi pihasyreeni kuuluu Suomen suosituimpiin koristepensaisiin.

57 Idänvirpiangervo

Idänvirpiangervo on pensasangervo, joka soveltuu hyödynnettäväksi yksittäispensaina, pensasryhmissä sekä -aidoissa.

58 Jättipoppeli

Jättipoppeli on nopeakasvuinen ja suurikokoinen puu, joka saavuttaa luontaisella kasvualueella jopa 60 metrin pituuden.

59 Villaheisi

Villaheisi on pystyhaarainen pensas, jonka levinneisyysaluetta on Etelä-Eurooppa ja Vähä-Aasia.

60 Viitapihlaja-angervo

Viitapihlaja-angervo kasvaa luontaisena Aasiassa Uralilta itään ja Japanissa. Suomessa se menestyy Lappia myöten.

61 Pirkkalankoivu

Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu suomalainen liuskalehtinen koivu. Nimensä mukaisesti erikoismuoto löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä.

62 Ruotsinpihlaja

Ruotsinpihlaja on paksurunkoinen puu, jonka levinneisyys rajoittuu Itämeren ympäristöön.

63 Suomenpihlaja

Aiemmin myös härkäpihlajaksi kutsuttu suomenpihlaja on Suomesta löydetty kotimainen puulaji.

64 Valkokuusi

Valkokuusi on Pohjois-Amerikan tärkeimpiä paperi- ja sahateollisuuden raaka-aineita.

65 Kontortamänty

Kontortamännyn hyvänä tuntomerkkinä ovat 3-7 cm pitkät, paksut ja kierteiset, väritykseltään kelmeänvihreät parilliset neulaset.

66 Koreankuusi

Koreankuusi kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Korean vuoristossa pääasiassa Yalu-joen varrella, Koillis-Kiinassa Jilinin provinssissa ja pienellä alueella Japanissa ja Venäjällä Ussuri-joen varrella.

67 Loimaankoivu

Rauduskoivun yleisin liuskalehtinen muoto Suomessa on loimaankoivu f. crispa. Se on löydetty vuonna 1955 Loimaalta ja myöhemmin Pälkäneeltä.

68 Dahurianlehtikuusi

Dahurianlehtikuusi vaatii runsaasti valoa. Sen oksat ovat erittäin pitkät ja lähes vaakasuorat, joten puu vie paljon tilaa. 

69 Sinikuusi

Sinikuusi, kuten sitä yleisempi Hopeakuusi ovat molemmat Okakuusen muotoja.

70 Makedonianmänty

Makedonianmänty on nuorena hidaskasvuinen puu, joka saavuttaa silti parhailla kasvupaikoilla Balkanilla 27-34 metrin pituuden.

71 Euroopanlehtikuusi

Euroopanlehtikuusi on siperianlehtikuusen jälkeen eniten viljelty lehtikuusi Suomessa.

72 Siperianhernepensas

Siperianhernepensas esiintyy luonnonvaraisena Aasian keskiosissa, jossa se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla jokirannoilla ja kuivissa, harvoissa metsissä.

73 Vuorijalava

Vuorijalava on lehtojen harvinainen puulaji tai istutettu koristepuu.

74 Kultakuusi

Kultakuusi on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia.

75 Purppurakuusi

Purppurakuusi eli mansikkakuusi on viereistä kultakuusta harvinaisempi metsäkuusen erikoismuoto.

76 Visakoivu

Visakoivu on rauduskoivun mutaatio eli perinnöllinen poikkeama, joka kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Baltiassa, Karjalassa ja Valkovenäjällä.

77 Isotuomipihlaja

Isotuomipihlaja on Suomen suosituin tuomipihlajalaji.

78 Purppuratuomi

Purppuratuomi muistuttaa muutoin valkokukkaista tuomea, mutta sen kukat ovat vaaleanpunaiset ja terttumaiset.

79 Vuorimänty

Vuorimänty on luonnonvarainen Etelä- ja Keski-Euroopassa.

80 Suomen itsenäisyyden juhlakuusi

Tulevaisuuden kuusi on istutettu 21.9.2017 Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Taimi on yksi noin tuhannesta Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatetuista puista, ja sen virallinen suojelija on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

81 Rusokuusama

Rusokuusama on suosittu puutarhakasvi ja sitä kasvatetaan yleisesti koristekasvina Pohjois-Suomessa asti.

82 Taikinamarja

Taikinamarjaa kasvaa villinä Etelä- ja Keski-Suomen lehtimetsissä, mutta sitä on käytetty myös koristekasvina. 

83 Punakoivu

Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Punakoivun lehdet ovat viininpunaiset ja säilyttävät värinsä koko kasvukauden.

84 Riippakuusi

Riippakuusi on metsäkuusen erikoismuoto, jolle tunnusomaista ovat pitkät, haarattomat tai vähähaaraiset toisen asteen oksat, jotka riippuvat rentoina alas vaakasuorista pääoksista.

85 Pylväspihlaja

Pylväspihlaja on kotipihlajan tiiviskasvuinen, pystyoksainen ja kapealatvainen muoto. Se menestyy ainakin Oulun korkeudella asti.

86 Pylväshaapa

Pylväshaapa on haavan pilarimainen muoto, joka on löydetty 1916 Ruotsista. Suomen tunnetuimmat pylväshaaparivistöt kasvavat Naantalin Kultarannassa. 

87 Puistolehmus

Puistolehmus on yleisesti puistopuuna käytetty eurooppalaisten metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymä. Se kasvaa 15 – 30 metrin mittaiseksi.

A Terva-aitta

Terva-aitta on ainoa tuomarien hallinta-ajalta säilynyt tilan rakennus. Se arvellaan rakennetun 1700 – luvulla.

B Vanha luokka

Luokkarakennus valmistui 1903. Se oli oppilaitoksen perustamisvaiheen ensimmäisiä uudisrakennuksia.

C Metsänhoitajan virkatalo

Vanhasta luokkarakennuksesta noin 50 metriä oikealle sijaitsee huvilamainen 1914 rakennettu metsänhoitajan virkatalo.

D Sodissa kaatuneiden opiskelijoiden muistomerkki

Tuomarniemen pihapiirissä sijaitsevaan sankarivainajien muistomerkkiin on kirjattu sodissa 1918, 1939 – 1940 ja 1941 – 1944 kaatuneiden opiskelijoiden nimet.

E Arvid Borgin reliefi

Muistomerkkiä valmistelemaan asetettiin toimikunta, jonka työhön Arvid Borg osallistui. Hänen toiveitaan noudatettiin, kun muistokiven materiaali ja muoto lopulta päätettiin. Muistomerkin kivipaaden on valmistanut Tuomarniemellä 1934 opiskellut kurssi Väinö Sillanpään johdolla. Itse reliefin veisti Kuvanveistäjä Lauri Leppänen.  Muistomerkki paljastettiin 30.12.1938. Arvid Borg kuoli pian tämän jälkeen 22.01.1939.  Yläkuvassa Arvid Borgin reliefi lokakuussa 2018. Kuva: Jorma Toopakka […]

F Johtajan virkatalo

Johtajan virkatalo eli rehtorin talo toimi johtajan virka-asuntona vuoteen 1998 asti.

G Vellikellotalo

Kurssila on saanut toisen nimensä katolla olevasta vellikellosta, jolla ilmoitettiin ruokailun alkamisesta.

H Oppilasasuntola

Asuntolarakennuksessa oli kaksi neljän oppilaan huonetta, kaksi kolmen oppilaan huonetta ja kahdeksan kahden oppilaan huonetta, sairastupa eri sisäänkäynnillä, tulenkestävä vaatteiden ja saappaiden kuivaushuone ja kokoussali eli lukutupa.

I Käpyriihi ja piiskakoivu

Käpyriihtä ja sen yläpuolella olevaa käpylatoa käytettiin Tuomarniemen siementuotantoon. Käpyriihi on kunnostettu tuomarin virkatalon riihestä 1907 ja sitä on paranneltu karistamoksi 1911.

J Käpylato

Tämä rakennus on valmistunut käpyvarastoksi kesällä 1914. Varaston ja tien toisella puolella olevan käpyriihen välillä on ollut kuljetinkisko, jolla käpysäkit on voitu kuljettaa varastosta käpyriiheen.