16 Lännenhemlokki

Tsuga heterophylla

Varjostusta kestävä lännenhemlokki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se kasvaa rinnemetsissä sekapuuna tai muodostaa tiheitä metsiä. Puun latvus on kapean kartiomainen ja sen oksat ovat lähes vaakatasossa. Hemlokeille tyypillisesti latva ja pääoksien kärjet nuokkuvat. Vaihtelevan pituiset neulaset osoittavat kampamaisesti sivuille ja ylös peittäen oksat tuuheina, vanhemmiten kaukaa katsottuna sammalmaisina kerroksina.

Lännenhemlokki on Euroopassa vaatelias meri-ilmaston puu, jos käytetään Tyynenmeren rannikolta peräisin olevia siemenalkuperiä. Brittiläisen Kolumbian sisäosista 1930-luvulla Suomeen saatu alkuperä sen sijaan on menestynyt Mustilan arboretumissa erinomaisesti ja saavuttanut metsiköksi istutettuna tukkipuukoon. Pisimmät puut ovat yli 25 metrin mittaisia ja niiden pituuskasvu jatkuu yhä voimakkaana. Puusto on tuottanut myös luontaisia siementaimia, mikä myös osoittaa alkuperän sopeutuneen hyvin kasvupaikalleen. Ähtärissä laji on ehdottomasti Suomen menestymisalueensa pohjoisrajoilla. Maaperän rehevyyden suhteen lännenhemlokki ei vaikuta kovin vaateliaalta, mutta taimena se tarvitsee suojaa kevätauringolta ja tuulelta.

  • Suomenkielinen nimi: Lännenhemlokki
  • Heimo: Pinaceae
  • Suku: Tsuga
  • Laji: heterophylla
  • Koko: 10–35 m. Kotiseudullaan jopa 70 m.
  • Kotipaikka: Läntinen Pohjois-Amerikka.
  • Kuvaus: Kasvutavaltaan kapean kartiomainen, kookas havupuu, jonka tuuheat oksat ja latvat nuokkuvat.
  • Kasvupaikka: Puolivarjo–varjo, tuore keskiravinteinen humusmaa.
  • Menestyminen: Vyöhykkeet I–III

Tuomarniemen Puulajipuisto >