29 Saarni
Fraxinus excelsior
Saarni (l. lehtosaarni) on tyypillinen Keski-Euroopan lauhkean vyöhykkeen jalopuumetsien puulaji. Suomessa saarni kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se on harvinainen muualla paitsi lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, missä se on paikoin yleinen. Saarnen luontaisia kasvupaikkoja ovat saaristossa alavat tervaleppälehdot rannan tuntumassa ja sisämaassa lehtokorvet ja lähteiköt. Saarni on Suomen jaloista lehtipuista vaateliain ja kasvaa useimmiten kalkkiperäisessä ja syvämultaisessa maassa. Saarni kasvaa 15–20 metrin mittaiseksi. Talvella sen tunnistaa paksuista, pystyistä oksistaan, tuhkanharmaasta kuoresta ja suurista kartiomaisista, mustista silmuista.
Saarni on arka keväthalloille. Se puhkeaa lehteen myöhemmin kuin muut lehtipuut ja lehdet varisevat aikaisin. Pihlajaa muistuttavat mutta isommat lehdet ovat tavallisesti 4–7-lehdykkäiset, soikeat ja hammaslaitaiset. Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kerrannaisterttu ja hedelmä on lenninsiivellinen pähkylä. Pähkylät säilyvät puussa vielä lehtien varistua. Saarni uudistuu siemenistä verraten hyvin. Kasvullisesti se uudistuu kantovesoista.
- Suomenkielinen nimi: Saarni (l. lehtosaarni)
- Heimo: Oleaceae
- Suku: Fraxinus
- Laji: excelsior
- Koko: 15–20 m.
- Kotipaikka: Euroopasta Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan.
- Kuvaus: Nopeakasvuinen koristepuu. Paksut, pystyt oksat, tuhkanharmaa kuori ja talvella suuret kartiomaiset, mustat silmut.
- Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore–kostea, kalkkipitoinen humusmaa.
- Menestyminen: Vyöhykkeet I–III.