Sedun yhtymähallitus hyväksyi Kirkkokadun kampushankkeen suunnitelman

Kirkkokadun kampuksen ensimmäinen rakennusvaihe toteutetaan kokonaan voimassa olevalla asemakaavalla ja bruttoala on maksimissaan 8 900 brm². Maanalaisia tiloja ei tehdä. Suunnitelmassa on varauduttu n. 5 200 brm² kokoiseen laajennukseen, joka edellyttää kaavamuutosta. Silloin laajennus sijoittuisi tontilla olevien rakennusten väliin ja yhdistäisi ne.

Kahden tuhannen opiskelijan oppimisympäristö

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa Kirkkokadun kampuksen tilaohjelma on laadittu 1200 kerrallaan läsnä olevalle opiskelijalle ja n. 130 henkilökunnan jäsenelle. Kokonaisuutena Kirkkokatu 10 tulee olemaan n. 2000 opiskelijan oppimisympäristö. Ruokailu- ja muut yleiset tilat palvelevat myös asuntolarakennuksessa (Ammattikoulunkatu 5) työskenteleviä henkilöitä.

Oppimisympäristöt palvelevat seuraavia aloja: sosiaali- ja terveysala, hius- ja kauneudenhoitoala, ravintola- ja catering-ala, liiketoiminta, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), osa yhteisistä tutkinnon osista (YTO).

Suunnittelukilpailuja

Hankesuunnittelun hyväksymisen jälkeen Seinäjoen koulutuskuntayhtymä pyytää tammikuussa 2024 tarjoukset seuraavista suunnittelualoista:

• pää- ja arkkitehtisuunnittelu
• rakennesuunnittelu
• lvi-suunnittelu
• sähkösuunnittelu
• geo-suunnittelu
• tietomallikoordinointi
• erikoissuunnitelmia (esim. keittiösuunnittelu ja palosuunnittelu)

Hankkeen tavoiteaikataulu

• pääpiirustukset valmiit rakennusluvan hakua varten joulukuussa 2024
• toteutussuunnitelmat valmiit urakkalaskentaa varten maalis-huhtikuussa 2025
• rakennustyöt alkavat elokuussa 2025
• rakennustyöt valmistuvat lokakuussa 2027
• käyttöönotto tammikuussa 2028

Oppilaitos keskellä kaupunkia lisää toivon ja tulevaisuuden näkökulmia

Sedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Jouko Peltosen mukaan Kirkkokadun kampushankkeen toteutumisella on Sedulle äärimmäisen suuri merkitys.
– Oppilaitos keskellä kaupunkia lisää toivon ja tulevaisuuden näkökulmia. Kouluttamalla on ennenkin noustu vaikeiden aikojen jälkeen.

– On harmillista, että hanketta ei voida toteuttaa alkuperäisessä mittakaavassa viivästysten ja radikaalisti nousseiden kustannusten takia. Erityisesti opiskelijoiden puolesta olen harmissani. Nyt Kirkkokadun rakennushanke on saatava maaliin opiskelijoiden ja henkilöstön edun nimissä, Peltonen toteaa.
– Sekä Sedun että Seinäjoen kaupungin viranhaltijoilla ja päättäjillä on vahva, yhteinen tahtotila hankkeen viemiseksi sujuvasti maaliin. Tämä on kiitoksen arvoinen asia.

Opetus keskiössä, ylimääräiset toiminnot karsittu

Sedun uusi Kirkkokadun kampus otettaisiin käyttöön v. 2028. Tämä tarkoittaa, että opiskelu Suupohjantien väistötiloissa jatkuu vielä neljä vuotta. Sedun teknisen johtajan Matti Yli-Lahden mukaan tähän on varauduttu.
– Vuokrasopimus Suupohjantien väistötiloista kestää vuoden 2029 loppuun. Optioita sopimuksen jatkamiseen tämän jälkeen ei ole. On siis huolehdittava, että rakentamisaikataulussa pysytään.

Yli-Lahden mukaan rakennettavan neliömäärän supistuminen ei vaikuta Sedun opetustoimintaan.
–  Kirkkokadulle rakennettavat opetustilat ovat suunnitelmassa kutakuinkin ennallaan. Muita tiloja on vähennetty. Opetustilojen lisäksi oppilaitosjohdon sekä opiskelijoiden kanssa päivittäin tekemissä olevien ammattilaisten työpisteet sijoittuvat uudelle kampukselle.

Jouko Peltonen painottaa taloudellisuuden merkitystä hankkeen toteuttamisessa.
– Päättäjänä tehtäväni on kantaa huolta Sedun kokonaistaloudesta. Neliöiden järkevä käyttö ja kustannustehokkuus materiaalihankinnoissa ovat asioita, joiden toteutumisesta on huolehdittava.
– Toivon, että tämän pitkän ponnistuksen lopputuloksena ovat riittävän kokoiset, mahdollisimman muunneltavat tilat, jotka kestävät mahdolliset ryhmäkokoihin tulevat muutokset.

Sedun yhtymävaltuusto on myöntänyt tässä vaiheessa 25,6 milj. määrärahan Kirkkokadun kampushankkeen toteuttamiseen. Yli-Lahden mukaan mahdolliseen lisämäärärahatarpeeseen palataan, kun toteutussuunnitelmat ovat tarkentuneet riittävästi.

Näkymälinjojen tarkasteluun kiinnitetty erityistä huomiota

Arkkitehti Esa Ruskeepään mukaan on selvää, että Aalto-keskuksen tulee säilyä alueen maamerkkinä myös tulevaisuudessa.
– Rakennuksista on suunniteltu verrattain matalia ja vaakasuuntaisia, mikä sopii mielestäni hyvin paitsi Aalto-keskuksen arkkitehtuuriin, myös alueen laakeaan maisemaan.

– Suunnittelualueesta on tehty julkisivumalli, jonka avulla on tutkittu tärkeimmät näkymät Aalto-keskukselta kohti kampusta ja kampukselta esimerkiksi Lakeuden Ristin suuntaan. Seinäjoen Aalto-keskusta ollaan hakemassa Unescon maailmanperintöluetteloon ja uusi kampus sijoittuu sen suojavyöhykkeelle. Myös tästä syystä näkymälinjojen tarkasteluun on kiinnitetty erityistä huomiota.

– On ollut mukavaa suunnitella oppilaitos, jossa opetusta ei järjestä käytävillä tai esimerkiksi luokkien läpi ei kuljeta. Kaikki ylimääräiset häiriöt kuormittavat niin opiskelijoita, kuin opettajiakin. Opetustiloista on pyritty tekemään rauhallisia. Luonnonvaloa ja näkymiä on hyödynnetty niin paljon, kuin mahdollista.

Kampus toteutetaan nykyisellä, voimassa olevalla asemakaavalla. Kaava perustuu tontilta jo purettuihin rakennuksiin.
– Aluksi uuden kampuksen sovittaminen ”kenkälusikalla” nykyisen rakennusalueen sisään tuntui haastavalta. En kuitenkaan usko, että lopputuloksesta voisi heti arvata, että suunnittelua on sitonut tällainen erikoinen vaatimus.

Ruskeepään mukaan ikkunat esimerkiksi on suunniteltu aavistuksen tavanomaista suurempina, mikä luo kampukselle tunnistettavan julkisen ilmeen.
– Tämä oli tuttu keino Alvar Aallolle. Korkeita lasiseiniä ei kuitenkaan ole tehty, mikä mielestäni myös osaltaan liittää kampuksen Aalto-keskuksen arkkitehtuuriin. Julkisivumateriaalin lopullinen valinta on vielä tekemättä.

Suunnitelma esitelty myös Alvar Aalto -säätiölle

Kirkkokadun kampushankesuunnitelmaa on käsitelty myös Alvar Aalto -säätiön edustajien kanssa.
– Hankesuunnitelma on esitelty meille ja olemme seuranneet suunnittelun etenemistä parin kokouksen verran, mutta varsinaisesti emme ole vaikuttaneet hankesuunnitelman sisältöön. 

– Arkkitehti Esa Ruskeepää, Sedu ja Seinäjoen kaupunki ovat suunnitelleet kokonaisuutta hyvässä yhteistyössä. Opetusrakennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset on arvioitu huolellisesti ja näin on löydetty varmasti erinomainen ratkaisu näistä lähtökohdista, yliarkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä kommentoi.
–  Sedulla on tärkeä rooli huolehtia, että kokonaisuuden laatutaso säilyy suunnittelusta toteutukseen.

–  Ihannemaailmassa tätä olisi tutkittu nykyistä laveammin kutsukilpailun kautta huomioiden myös tontin osa, joka siirtyi kaupungin omistukseen. Sen käyttö ja mitoitukset tulevat joka tapauksessa myöhemmin ratkottavaksi kaavoituksessa. Kaupungin ytimeen sijoittuvan suuren rakennuspaikan tutkiminen kokonaisuutena olisi sallinut enemmän mahdollisia lopputuloksia – osa näistä olisi voinut olla hyvinkin nyt etenemässä olevaa parempia toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti tai arkkitehtonisesti. 

Uusi kampus tuo vilskettä kaupunkiin

Kuntayhtymän rakennustoimikunnan jäsen, Seinäjoen kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa odottaa hankkeen etenemistä positiivisin mielin.
– Sedu ja Seinäjoen kaupunki vievät Kirkkokadun kampushanketta yhteistyössä eteenpäin.
– Nyt hyväksytty suunnitelma noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Nykyinen katuliittymä Kirkkokadulla on hyvällä paikalla. Toinen liittymä on pohdinnassa Alvar Aallon kadun puolelle.

– Kampushankkeen toteutumisella on iso merkitys kaupunkikeskustalle. Oppilaitos tuo kaupunkiin nuoria, elämää ja vilskettä. Mikäs sen tärkeämpää olisi.

– Oppilaitoksen palvelujen lisäksi opiskelijat oppivat käyttämään keskustan muitakin palveluita. Kirkkokadulle on helppo tulla myös julkisilla kulkuyhteyksillä, Takamaa päättää.

– Kampushankkeen toteutumisella on iso merkitys kaupunkikeskustalle. Oppilaitos tuo kaupunkiin nuoria, elämää ja vilskettä. Mikäs sen tärkeämpää olisi.

Juha Takamaa, kaupunkiympäristöjohtaja, Seinäjoen kaupunki

Kuva: Näkymä Vapaudenpuistosta © 2023 Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy.