Elämyksellinen tonttupolku varhaiskasvatuksen lapsille opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyönä

Tarinallisella tonttupolulla seikkaillaan vanhan ajan Tonttukylässä. Päällikkötonttujen ohjaamilla kierroksilla tavataan Kotitonttu ystävineen. Kierros sisältää myös ongelman, sillä Tonttukylän juhlat ovat vaarassa epäonnistua.

Tonttupolun suunnittelu ja toteutus on Sedun, Seinäjoen museoiden, Seinäjoen Kulttuuripalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä. Projektissa on lisäksi mukana taiteen alojen ammattilaisia teatterin, sanataiteen ja pukusuunnittelun saralta. Sedusta tonttupolun toteuttamiseen osallistuu noin 40 opiskelijaa.

Lähihoitajaopiskelijat päärooleissa – koulutusta draaman ja sanataiteen ammattilaisilta

Tonttupolun tontut ovat Sedun lähihoitajaopiskelijoita, jotka opiskelevat lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaa. Opiskelijat ovat olleet myös laatimassa polun tarinaa.

–  Opiskelijat odottavat tonttupolun toteutusta innostunein ja sopivasti jännittynein tuntein, opettaja Tiina Hemminki kertoo.

– Elokuussa aloitettiin tarinan kirjoittamisen koulutuksella, jossa opiskelijoita oli ohjaamassa sanataideohjaaja ja selkokirjailija Sanna-Leena Knuuttila.

– Tämän jälkeen alettiin kirjoittaa tarinaa. Teimme yhdessä toiminnalliset pisteet polulle ja opiskelijat saivat draamakoulutusta kolme kertaa kahden tunnin verran. Rooliin menemistä ja äänen käyttöä heille opetti teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja. Sen jälkeen olemme harjoitelleet toteutusta.

Puvustuksessa kiertotalous ja ulkoilma huomioon

Sedun tekstiili- ja muotialan ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat valmistaneet Tonttupolun tonttujen asut, pukusuunnittelija Leena Rintalan suunnitelmien pohjalta.

– Teemme muutoinkin paljon projektitoimintaa opiskelijoiden kanssa, joten tämä oli siinä mielessä tuttua ja yhteistyö Leenan sujui erittäin hyvin, meillä on monen vuoden kokemus yhteistyöstä hänen kanssaan, lehtori Ulla Åby kertoo.

– Puvuissa otettiin huomioon se, että niitä käytetään ulkoilmassa ja niiden piti olla pestäviä, koska asut jäävät museolle käyttöön. Ulkoilma piti ottaa huomioon myös asujen koossa – niiden piti olla riittävän väljiä, koska asut puetaan ulkovaatteiden päälle.

– Materiaaleina pyrittiin käyttämään aitoja materiaaleja ja välttämään keinokuituja, ja kierrätysmateriaaleja hyödynnettiin niin pitkälle kuin mahdollista. Esimerkiksi tonttujen essuissa ja paidoissa käytettiin koristeina vanhoista, virkatuista lakanoista välipitsiä. 

Puvustuksen osat koottiin yhteistyössä Seinäjoen SPR-Kirppiksen, Trimma ry:n ja Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa. 

Tonttupolusta tehdään myös videotallenne, jonka toteuttavat Sedun tieto- ja viestintätekniikan IT-tukihenkilö-opiskelijat ja lehtori Ari Autio – ainutlaatuisesta toteutuksesta jää myös jälkipolville näytettävää.  

Tonttupolku on osa Joulun tuntu -tapahtumaa. Joulun tuntua vietetään Törnävän kartanolla 27.11. alkaen, ja viikko huipentuu Etelä-Pohjanmaan museon ja kartanon yhteiseen Joulun tuntu -tapahtumaan Etelä-Pohjanmaan museolla 30.11.2024. Tapahtumapäivänä Etelä-Pohjanmaan museolla on yleisölle avoimien Tonttupolku-kierrosten lisäksi ohjelmassa mm. poniajelua ja askartelua, pöytäteatteriesityksiä ja Wanhan ajan Joulupukki. Tapahtumassa voi myös kirjoittaa joulutervehdyksiä ja koristella joulusalkoa.

Kuva: Minna Heinonen, Seinäjoen museot