Ruokapalveluala kaipaa moniosaajia – alan ammattilaisille avautuvat laajat mahdollisuudet

Miten kehittää ruokapalvelualan veto- ja pitovoimaa? Kuinka saada alan työnantajamielikuva positiivisemmaksi?

Sedun ja SeAMKin toimijat lähtivät vastaamaan näihin haasteisiin yhteistyössä VeRa- Vetovoimaa Ravintola- ja Cateringalalle -hankkeen puitteissa. Hankkeen päätösseminaari Tulevaisuuden suunnat kokosi yhteen laajan kattauksen alalla toimivia pohtimaan alan tulevaisuutta ja nykytilannetta työntekijän, työnantajan, opiskelijan sekä kuluttajan näkökulmista. Alan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle tuli vahvasti esiin ja tilaisuuden alussa kohotettiinkin malja ruokapalvelualalle.

Henkilöitä SeAMKin auditoriossa kohottamassa laseja

Miten kehittää ruokapalvelualan veto- ja pitovoimaa? Kuinka saada alan työnantajamielikuva positiivisemmaksi?

Sedun ja SeAMKin toimijat lähtivät vastaamaan näihin haasteisiin yhteistyössä VeRa- Vetovoimaa Ravintola- ja Cateringalalle -hankkeen puitteissa. Hankkeen päätösseminaari Tulevaisuuden suunnat kokosi yhteen laajan kattauksen alalla toimivia pohtimaan alan tulevaisuutta ja nykytilannetta työntekijän, työnantajan, opiskelijan sekä kuluttajan näkökulmista. Alan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle tuli vahvasti esiin ja tilaisuuden alussa kohotettiinkin malja ruokapalvelualalle.

– Jos katsotaan kuluttajan ja palveluiden käyttäjän näkökulmasta, vähenee koko ajan sellaisten osuus, jotka eivät koskaan käy ravintolassa syömässä.

Jani Unkeri, yrittäjä, Mara ry:n hallituksen jäsen ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Uskoa vetovoimaan löytyy

Jani Unkeri, Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n valtakunnallisen hallituksen jäsen ja Etelä-Pohjanmaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja sekä Juurella- ja Äärellä -ravintoloiden yrittäjä, aloitti puheenvuoronsa tuomalla esiin ruokapalvelualan ja siihen vaikuttavien asioiden yleisiä näkymiä ja haasteita sekä kehitystä viime vuosikymmenien aikana. Erityisesti hän nosti esiin palveluiden taloudellisen merkityksen valtakunnallisella tasolla.

– Palveluiden osuus Suomen BKT:sta on merkittävä ja tulee kasvamaan edelleen. Tätä ei saa unohtaa, ja kannattaisi tuoda enemmänkin esiin.

Vaikka ala on joutunut toimimaan viime vuodet haasteellisessa toimintaympäristössä, uskoa tuntuu tekijöiden keskuudessa kyselyiden mukaan löytyvän. – Yli 90% alan yrityksistä uskoo toimintansa jatkumiseen mahdollisista haasteista huolimatta. Alan vetovoimaan uskotaan.

– Jos katsotaan kuluttajan ja palveluiden käyttäjän näkökulmasta, vähenee koko ajan sellaisten osuus, jotka eivät koskaan käy ravintolassa syömässä. Uusia ravintoloita ja avauksia syntyy koko ajan, ala monipuolistuu ja mm. olut- ja juomakulttuuri kasvaa jatkuvasti.

Mihin suuntaan ala kehittyy tulevaisuudessa?

Seminaarin pääesiintyjä, futuristi Perttu Pölönen lähti puheenvuorossaan liikkeelle historian näkökulmasta herätellen seminaariväkeä ajattelemaan asioiden kehityskulkua, uusien innovaatioiden syntyä, ja johdatellen siihen, miltä ruokapalvelualan tulevaisuus saattaisi näyttää ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

– Olisi hyvä miettiä mitkä ovat ne asiat, jotka eivät muutu. Se, mikä muuttuu, on kiinnostavaa, mutta vielä kiinnostavampaa on se, mikä ei muutu. Ihminen tulee aina haluamaan halvempaa, helpommalla ja tehokkaammin.

Pölönen nosti esiin alan innovaatioita, kuten ravintolat, joissa koneet tekevät ruokaa, etunaan tasalaatuisuus ja standardisointi. Piilaakson pizza-autoissa puolestaan käännettiin kovat vuokrakulut eduksi, ja valmistettiin pizza autossa kuljetusaikana, varmistaen samalla tuotteen laadukkuuden.

– Kehitys on kiihtyvää ja globaalia. Vaikka Suomessa tilanne on toinen, globaalissa perspektiivissä alle 30-vuotiaita on yli puolet maapallomme asukkaista. Tarvitaan sukupolvien välistä dialogia ja yhteistyötä.

Hyvien puolien esille tuomista kaivataan

Seminaarin paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin tulevaisuuden osaamistarpeita, oli mukana monipuolinen ja kattava edustus alalta: Fresh Servantin asiakkuuspäällikkö Pasi Holkkola (vas.), Foodwest Oy:n kehitysjohtaja Kaisa Penttilä, Sedun ravintola- ja cateringalan opettaja Teija Pollari sekä SeAMKin restonomi-opiskelija Vilma Mäkilä.

Keskustelussa lähdettiin liikkeelle nykyhetken tilanteesta, sen haasteista ja tarpeista osaajien suhteen.

– Opiskelijamäärät ovat laskeneet ja ikäluokat ovat alkaneet pienentyä, Teija Pollari totesi. – Tavoitteenamme on silti edelleen luoda osaajia, jotka pystyvät toimimaan muuttuvissa tilanteissa.

Pasi Holkkola komppasi: – Kotimainen työntekijämäärä ei kerta kaikkiaan riitä.

Vilma Mäkilä nosti esiin mielikuviin liittyvät asiat. – Monet ajattelevat, että alan palkkaus on huonoa, lisäksi ala nähdään jo valmiiksi melko rankkana. Negatiivisten asioiden esille tuomisen lisäksi myös positiivista asioista on osattava puhua.

Kaisa Penttilä totesi, että tekijöitä tarvitaan, ja tekijöiltä toivotaan monipuolisuutta mutta myös liiketoimintaosaamista ja kykyä yhdistellä asioita. – Ruoka-alaan liittyy niin monen eri alan osaamista. Moniosaajille on käyttöä tulevaisuudessa.

Työyhteisöstä muodostuu usein tällä alalla kuin toinen perhe.

Restonomi-opiskelija Vilma Mäkilä

Alan edellytykset ja mahdollisuudet

Paneelin vetäjä, Perttu Pölönen, kysyi alalle pyrkiviä kiinnostavan kysymyksen: onko jokin ominaisuus, joka korostuu alalla – millaisia ominaisuuksia alalla työskentelevä tarvitsee?

– Paineensietokykyä, Holkkola sanoo.

– Sosiaalisia taitoja, vastaa yleisöstä Jani Unkeri. – Niiden kanssa kamppailemme eniten.

Pollari nosti esiin kyvyn toimia jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa sekä kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. – Mutta myös luovuus ja ammattiylpeys; on hyvä muistaa, että sä päästät sen ruoan käsistäsi, enkä ole ikinä päästänyt käsistäni ruokaa, joka ei olisi omaan suuhuni hyvää, olen sitten tehnyt töitä suurtalouskeittiössä tai jossain muualla.

Penttilän mielestä vastuullisuus on osattava ottaa tulevaisuudessa entistä paremmin huomioon. Yleisöstä nostettiin esiin taidollinen osa-alue, maustamisosaaminen ja nimenomaan raaka-aineilla maustaminen.

– Keittiössä työskentely on tiimityötä, Pollari totesi. – Kyllä meidän alalla on todella paljon eri mahdollisuuksia tehdä työtä, tämä on monipuolinen ala.

– Työyhteisöstä muodostuu usein kuin toinen perhe, Mäkilä komppaa. – Se voi olla todella antoisaa. Lisäksi nykyään halutaan itsensä näköisiä työpaikkoja ja sen vuoksi ollaan usein valmiita kehittämään itseään. Nämä toiveet toisaalta vaativat joustoa myös työnantajalta yksilön suuntaan.

– Se on totta, että nyt alalla on töitä hyvin tarjolla, joten nuorilla on hyvät mahdollisuudet katsoa ja valitakin millaisiin alan töihin he haluaisivat, Holkkola toteaa.   

*****

VeRa-hankkeen tuloksia ja tuotoksia

VeRa-hankkeen tekijätiimiä, vas. Vilma Mäkilä, Teija Pollari, Noora-Mari Syväluoma, Päivi Pölkky, Minna Luomanen ja Eliisa Ylinen
Euroopan sosiaalirahaston logo
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -logo
ELY-keskuksen logo

Jaa: